Kasvien värit ja muodot siirtyivät kankaalle ekoprinttikurssilla

Keltaista, pinkkiä, turkoosia, siniharmaata ja purppuraa. Kasvien väriaineista syntyi viikonlopun aikana sekä voimakkaita että hienovaraisia sävyjä Pieksämäen kuvataideseuran ekoprinttikurssilla Iso-Pappilassa. Tekstiilitaiteilija Ulla Lapiolahden johdolla osallistujat perehtyivät menetelmään, jossa kasvien värit ja muodot siirtyvät kankaalle.

Pieksämäen kuvataideseuran ekoprinttikurssi järjestettiin 15.–16. elokuuta Iso-Pappilassa. Kurssille osallistui kolmetoista henkeä Pieksämäeltä ja muualta Suomesta. Kaukaisimmat osallistujat saapuivat Eurasta, Varkaudesta ja Rautalammilta. Kahden päivän aikana tutustuttiin menetelmän perustyövaiheisiin ja valmistettiin omia kokeilukankaita. 

Kurssin opettajalla tekstiilitaiteilija Ulla Lapiolahdella on pitkä kokemus luonnonväreistä. Hän on pitänyt luonnonvärikursseja jo 30 vuoden ajan eri puolilla Suomea ja myös ulkomailla. Luonnonväreihin hän tutustui tekstiiliopintojensa yhteydessä ja innostui menetelmästä heti. Hän piti ensimmäisen ekoprinttikurssinsa vuonna 2013. Viimeiset kymmenen vuotta ekoprintti on ollut vahvasti mukana hänen työskentelyssään ja opetuksessaan. Keväällä 2026 on ilmestynyt ekoprinttiä käsittelevä kirja. jossa Ulla on mukana yhtenä kirjan tekijöistä.

Ekoprintissä kasvit jättävät kankaaseen sekä väriä että muotoja. Kurssilla käytettiin erilaisia kasveja, kukkia, ruohoja ja muun muassa sipulinkuoria. Värimatara toi töihin omia tunnelmallisia sävyjään.

Työskentelyssä perehdyttiin muun muassa kankaiden puretukseen, kasvien käsittelyyn, sommitteluun, sitomiseen, höyryttämiseen ja värien kiinnittämiseen. Kasvien muodot ja värit tarjosivat lähtökohdan sommittelulle, mutta lopputulokseen jäi myös yllätyksellisyyttä  Höyrytyksen jälkeen kankaan avaaminen paljasti, millaisia värejä ja kuvioita oli syntynyt.

Tulokset yllättivät värien runsaudella. Kankaille syntyi kirkkaita keltaisia ja pinkkejä sävyjä, turkoosia sekä tunnelmallisia siniharmaita ja purppuran sävyjä. Joissakin printeissä kasvien muodot tallentuivat niin tarkasti, että jopa lehtisuonet erottuivat.

Ekoprintin viehätys syntyy osittain siitä, ettei tekijä voi hallita kaikkea ennalta. Lopputulokseen jää aina yllätyksellisyyttä ja samoista lähtökohdista syntyy hyvin erilaisia töitä.

Ulla Lapiolahti oli erityisen tyytyväinen kurssin tuloksiin. Hänen mukaansa kaikkien työt onnistuivat hienosti ja jokaisella näkyi myös tässä menetelmässä oma ainutlaatuinen kädenjälkensä.

Kurssilla opittujen perustaitojen avulla ekoprinttausta voi jatkaa myöhemmin kotona tai omalla työhuoneella. Ohjeita voi soveltaa myös värjäykseen ja paperin kuviointiin.

Ensimmäisessä kuvassa tekstiilitaiteilija Ulla Lapiolahti. Muissa kuvissa Ulla työskentelee yhdessä kurssilaisten kanssa.